Hommana oli vaihtaa jakopään hihna Ismekin Caravelleen. Eipä siinä muutakun auto nosturille ja hommiin. Äänenvaimennin oli tiellä, niin se otettiin pois. Sitten vaan laturin hihnapyörä ja hihna, öljypumpun hihnapyörä ja hihna pois. Jakohihnan edessä oli muovikoppa suojaamassa hihnaa ja pyöriä, sen klipsit ja yksi pultti pois, niin sen sai revittyä pois. Ja näin meillä päästiin hihnaan ja kiristimeen kiinni.
Ennen niitten irroitusta, merkattiin tussilla vanhaan hihnaan ja hihnapyöriin merkit, jotta pääsemme uuden hihnan laitossa helpommalla, kun ei tarvitse avata venttiilikoppaa ja sitä kautta ajoittaa konetta oikein. Kiristimen pultti ja hihna pois. Sen jälkeen otettiin uusi hihna ja vanha hihna vertailuun. Laskettiin eri merkkien hammasväli ja merkattiin ne tussilla uuteen hihnaan. Tämä laskenta toistettiin muutaman kerran, jotta se oikeasti on oikein. Sittempä päästiin jo kasaamaan.
Hihnassa olevat merkit kohdakkain pyörien merkkien kanssa. Homma oli vain hiukan hankala, koska hihna oli yllättävän tiukka menemään kiristimen kanssa paikalleen. Kaikkialta muualta hihna meni kivasti paikalleen paitsi nokka-akselin pyörälle oli tiukka laittaa. Talttapäämeisselin avulla se pörähti sinne kivasti, vaikka niin ei periaatteessa saisi tehdä, jotta hihnaan ei tule mitään jälkiä, eikä hihna sen takia katkea. Kun hihna oli paikallaan, tarkistettiin merkkien kohdat vielä kerran. Tämän jälkeen kiristin pyöritettiin niin, että hihna tuli sopivan tiukalle ja sitten hihnapyörän mutteri kiinni.
Hommat jäi kesken, mutta kirjoitetaan tarina nyt loppuun. Kun kiristin on kiinni pyöritetään konetta kampiakselin mutterista pari kierrosta ympäri ja kokeillaan, että kone pyörii oikein. Sen jälkeen vaan takaisin kaikki muut hihnapyörät,hihnat,suojakopat ja äänenvaimennin. Hihnapyörien pultit kannattaa sitten laittaa kierrelukitteen kanssa kiinni, ettei pyörät lähde ajossa irti ja vie mukanaan kaikkea sen tieltä.
Kuvia vaan mukaan vielä. Hyvä.
VastaaPoista